17.07.2012

Viimeinen päivä Denalilla!

11. päivä 4-leirissä jäi viimeiseksemme. Aamu aukeni juuri sen verran poutaisena, että pystyimme turvallisesti "pakenemaan" yön kylmien tuntien jäädyttämiltä lumivyöryrinteiltä- alaspäin. 19 vuorella vietetyn päivän jälkeen olimme käyttäneet muona- ja polttoainevarastomme vain alasmenomatkaan riittävään määrään ja tulleet matkamme päähän. Edessä oli vain raskas kahden päivän laskeutuminen perusleiriin ja lennon, joka veisi meidät pois jäätiköltä odottaminen

12-henkinen joukkomme laskeutui päivän mittaan huononevissa olosuhteissa yli kahdeksan tuntia ja joukkomme vanhimmat sekä toinen naiskiipeilijä taistelivat voimiensa äärirajoilla upottavan lumen ja täydellisen whiteoutin tehdessä matkanteosta tavallista haastavampaa. Muut retkikuntamme jäsenet joutuivat ottamaan heidän pulkat ja kantamuksia, jotta pääsimme jatkamaan matkaa. Alhaalle jäätikölle tultaessa perustimme vielä kerran leirin muutamaksi yön tunniksi jatkaaksemme vaarallisen railo-osuuden mahdollisimman turvalliseen aikaan aamuyöstä.

Viimeinen osuus lentokoneen noutopaikalle tuntui lähes kahden viikon pakollisen odottelun jälkeen heikentyneessä kunnossa ja viimeinen "Heartbreak hill" otti nimensä mukaisesti meistä viimeiset mehut. Kun vihdoin saimme laskea raskaat rinkat maahan,
irrottaa rinkan perässä vedetyt pulkat lasteineen, avata valjaat ja poistaa enimmät viikkoja päällä kulkeneet likaiset vaatekerrokset, väsymyksen tunteen voitti ilo onnistuneesta, vaikkakin sään vuoksi huippua kokematta jääneestä, kokemuksesta ja useista itsensä ylittämisistä haastavan matkan aikana.
 

Denali,, the great one, osoitti olevansa nimensä veroinen, eikä kahteen viikkkoon päästänyt yhtään retkikuntaa kiipeämään ylimpiin leireihin West Butress-reitillämme. Laskeutuessamme alas sää muuttui lähes täydelliseksi kiipeilysääksi: aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja tuuli kuoli täysin. Retkikuntamme johtajan, Everest, Etelämanner- ja Denali-veteraanin Dave Hahnin mukaan tämä oli erittäin tyypillinen Denali-kokemus. Ensi kerralla kenties onni paremmin matkassa:-)

Kahdessa päivässä laskeuduimme ikuisen lumen ja jään maailmasta kesän kuumimpaan päivään Talkeetnan kylään. Takana on henkisesti ja fyysisesti rankka matka, mutta jo lentomatkalla kauas jäävä uskomattoman kaunis Alaskan vuoristo sai hieman kaipaamaan takaisin. Matkatuliaisina on jälleen taatusti mieleenpainuvia hetkiä arktisissa oloissa, uusia ystäviä ja opettavaisia kokemuksia, joita voi taas sulatella pitkään..

Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja matkaa seuranneille! Kuvia matkalta tulossa piakkoin!

© Carina Räihä Oy. All rights reserved. Hosting ja CMS: Woima, Design: Push!