The First Finnish Woman on Mt. Everest.

Lähde matkalle Carinan kanssa!

Lue lisää Kaukoretkistä tästä >>

Haluatko henkilökohtaista valmennusta?

Lue lisää tästä >>

viimeisimmät päiväkirjamerkinnät

 

 

05.04.2010

Dingboche- kolme yota perusleiriin

Taalla korkeuksissa kaikki asiat korostuvat. Ei pelkastaan kehon reaktiot pienimpiinkin terveysongelmiin vaan myos mielen yla- ja alamaet.Pieni haava sormessa ei parane ollenkaan, mutta myos tunteet vaihtelevat onnellisuudesta turhautumiseen. Olen todella onnekas, etta retkikuntani koostuu niin mahtavista ihmisista, etta suurimman osan aikaa mieliala on korkealla. Viimeksi eilen nauroimme illallispoydassa kahdeksan tunnin vaelluksen jalkeen vatsa kippurassa ja paivat kuluvat nopeasti ajatuksia
vaihtaen. Asiasta kuin asiasta loydetaan jotain humoristista, yhteishenki on vahva ja auttava kasi loytyy heti jos joku tarvitsee apua. Kipeytyneen akillekseni teippaus sujui tiimin jaseneltamme hetkessa ja unohtuneita tavaroita lainaillaan auliaasti. En voisi ajatella mitaan tarkeampaa tallaisen haasteen onnistumiselle kuin hyvaa yhteishenkea.

Nyt kun olemme yli 4000 metrissa voimme odottaa ensimmasia oireita korkeudesta.Taalla yhteishengen merkitys yha korostuu, kun olo on surkea. Oma oloni on ollut loistava ja tuntuu etta olo on vain parantunut mita ylemmas olemme paasseet. Toisaalta olemme vasta vajaassa puolivalissa tulevaa huippukorkeutta, joten kaikki on viela mahdollista.


Paivia vaivannut vatsatautikin on parantumassa, ja tunnen itseni vahvaksi. Tasta ylospain kylat ja niiden tarjoamat majoitteet ja ruoka muuttuvat entista yksinkertaisimmiksi, ja suurin toiveeni on pysya terveena. Polkuamme ylos perusleriin reunustavat lumihuippuiset Thamserku ja Ama Dablam, seka itse Everest. Niiden voima on mahtava, ja en malttaisi odottaa paasya itse vuorelle
kiipeamaan. Silti olen todella onnellinen siita, etta saan kokea taman matkan kohti maailman huippua, ja jakaa taman kokemuksen ryhmani kanssa. Vaikken paasisikaan huipulle, matka sinne on ollut ainutkertainen ja tavoitettakin tarkeampi.

Olemme vihdoin tulleet korkeuteen, missa sivitys kauppoineen, kannykkayhteyksineen ja internetteineen on kohta takanapain. Sen jalkeen olen sateliittiyhteyksieni varassa.Taalla asuvat ihmiset ovat todella koyhia ja elama muistuttaa Suomea joskus 50-luvulla.Peltoa kynnetaan viela jakkiharkien voimin ja kanat juoksevat kylalla vapaana. Lapset keraavat jakin jatteita polttoaineeksi ja ruoka keitetaan puulammitteisella avotulella. Buddhalaisuus nakyy maisemassa vahvasti joka kylan stupineen, rukousaitoineen ja jopa jakkiharan selkaan kinnitettyine rukouslippuineen. Vuoret ovat sherpoille pyhia ja viimeksi tana aamuna saimme siunauksen
paikalliselta lamoilta. Laman siunatessa sherpoja Everestin kiipeilya varten heidan ilmeet kertoivat paljon. Sherpojen ilmeista heijastui kunnioitus
ja pelko. Everestin kiipeaminen ei ole leikin asia.Siunatut onnea tuovat kata-liinat repussamme ja singi-nauhat kaulassamme jatkamme matkaa kohti Everestin perusleiria.

© Carina Räihä Oy. All rights reserved. Hosting ja CMS: Woima, Design: Push!